Language Language Language Language
Den rimhårede...

Jápanis Beaivvážii

Harald Gaski (2014) bokte

Gulatgo eallima jienaid
joga šávvamis
biekka bossumis

Dat lea visot maid áigon dadjat
dat lea visot

 

Nu álkket, nu oktageardánit, sáhttá dehálemos dieđu almmuhit. Álgoálbmogiidda dát sánit eai leat luondduromantihkka, muhto baicce duođalaš muittuhus maid dat mearkkaša gullat olmmoščerdii man eallin ja birgejupmi lávii leat čadnon lundui. Jus mii massit min árbevirolaš attáldaga gullat, dulkot ja áddet luonddu, de mii massit min iežamet sielu. Eallima jienat leat min iežamet jietna dávistuvvon joga šávvamis ja biekka šuvvamis. Dat lea Áilu muitu, ávžžuhus ja gohččun midjiide. Dan sáhttit mii lohkat buot su čállosiin, muhto buot čielgasemosit su áidna teahterbihtás, Ridn’oaivi ja Nieguid Oaidni, mii máŋggaláhkai gártá Áillu iežas sátneguoddin midjiide. Ridnon oaivi lea ge čuvges oaivi, dego Valkeapää — čuvges vuovttat ja vitmes oaivi!

Muittán bures sotnabeaivvi 25. b. skábmamánus 2001, mii dasa lassin lei mu riegádanbeaivi. Devden 46 jagi. Leimme eamidiin ruoktut johtimin girkodoaluin, mas bisma lei vuostáiváldán gussiidis ođđa girkojagi álgima oktavuođas vuosttas ádveantasotnabeaivvi. Albmi lei nu imaštahtti ruoksat Tromssa badjel dan beaivvi, dego dat livččii lean juoidá ávašteamen. Vaikko skábmaáigi lei jo álgán de lei dego beaivváš dattege ain hálidii deavdit oppa gomuvuođa juoga dieđuin. Easkka maŋitbeaivvi go gullen ahte min buohkaid Áilloháš lei ráfálaččat nohkkan seŋgii ja lávken nuppe beallái eallima, de áddejin ahte Beaivi ieš dat lei boahtán iežas reaŋgga viežžat.

Nils-Aslak Valkeapää lei ruoktut johtimin Jápanis gos lei leamaš mielde árbevirolaš jápanalaš rieggádiktačállimis ovttas suoma ja jápana diktačálliiguin, ja lei bisánastán moatti beaivái Helssegii arkiivvaid dutkat. Son lei hui movtta mátkki geažil ja illudeamen fas máhccat iežas Lásságámmii Ivgubađas. Dan son muitalii munnje telefuvnnas dušše moadde tiimmu ovdal go manai velledit dan vuoiŋŋasteapmái mas ii šat goassige gullán dán máilbmái.

Áilu ávvudii 2001 ahte son lei beassan Sámi reŋgot vihttalot jagi, go gávcci-jahkásažžan lei sus jo vuosttas almmolaš doaibma sápmelaččaid oainnusindahkamis, datge Helssegis, boazovahkus maid suoma eiseváldit lágidedje 1951. Guhkesbearjadaga 2001 beassášdoaluin Guovdageainnus ordnii Áilu ávvukonseartta mas giittii sápmelaččaid ja eallima daid doaimmaid ovddas mat sutnje ledje oidnojuvvon. Dakkár lei Áillohaš; ii son stuoridan iežas vaikko lei ge máilmmi namma, son dagai dušše dan maid eallin mearridii su dahkat, son čuojai go dat čuojahii su — son anii iežas eallima reaŋgan, ja dasto sápmelaččaid reaŋgan. Midjiide son lea guođđán iežas eatnat bargguid ee. Sápmi lottážan, Ruoktu váimmus, Beaivi, Áhčážan ja Eanni, Eannážan, sihke poesiijan ja musihkkan.

Áilu ii lean dušše sápmelaččaid Áilu, son berostii buot álgoálbmogiin, ja su dovde miehtá mailmmi. Lean mun ge ožžon dan stuorra gudni ja vuogasvuođa Áillohačča mielde jođašit oalle viidát dán máilmmes, ja lei álo somá vásihit mo juohke sajis válde su vuostá dego ustiba gean leat guhká dovdan ja sakka ohcalan, vaikko vel máŋgii lei ge vuosttas geardde go su oidne.

Vásihit Áilu lávddi alde lei álo allaboddu, son čanai geahččiid ja guldaleaddjiid alcces dakkár fámuin ahte ii oktage eahpidan su sániid ja nuohtaid ja su geahčastaga vuoimmi —  son lei myhtamáilmmi árvvuid gaskkusteaddji dálá áiggi dilihis olbmuide. Dávjá dajai ge iežas buorebut áddet ja vuohkkasebbo heivet doložii go dálážii, muhto duohtavuohta lea ahte su dehálemos doaibman oppa máilbmái, muhto álgoálbmogiidda erenoamážit, lei oahpahit min oaidnit ovddeža ja boahtteáiggi oktiigullevašvuođa, oaidnit mo boahtteáiggi buoremusat hukset go diehtit gos mii boahtit, mas mii leat vuolgán — ja muitit, dego Áilu ieš, čájehit vuollegašvuođa ja doahttalit eallima gohččuma.

Áilu buoremus ustibat ledje bárbmolottit, ja jáhkán sin ain ohcalit iežaset miel-vizardeaddji juohke giđđageasi go fas máhccet Sápmái. Su ođđa viessu Ivgubađas, Lásságámmi, lei ge jurddašuvvon lottiid ja Áilu dállosadjin. Son lei ordnen viesu siskkoža ruoktun buot iežas ustibiidda; Beaivi Áhčážan, Eanni Eannážan, Áddjá, Áhkku ja Eaidanas Ealli. Dat galggai šaddat su boarásmanbáikin. Su seaŋgageažis lei Eaidanas Ealli skulptuvra ceggejuvvon vai goappašagain lea ustit gean buorástahttit iđđedis, ja geasa rávkat buorre ija go nohkkat manai.

Áilu hávdádeames bidjen guokte goaskindolggi su gistu ala danin go girdin lei álo dehálaš symbola Áilui. Dat attii maid nama ovtta su girjjiide, Girddán, seivvodan. Dolggit ledje giddejuvvon láđđái masa lei datneárppuin gorrojuvvon dat beaivváš-govvádus maid son ieš nu dávjá geavahii. Dál son ieš girddaša nuppi beali eallima, lahkalebbo Beaivi, áhčážan, ja doppe mun jáhkan su návddašit go su sávaldat ollašuvai, namalassii ahte su áidna teahterbihttá čájehuvvui sámi nášunalteahteris, Beaivvážis!