Ođđa luohti

Go odne hupmá jazza ja álbmotmusihka birra Davviriikkain, de lea dávjá sáhka skearruin de go Jazz på Svenska (1964) dahje Østerdalsmusikk (1975) mii boahtá millii. Sullii seamma áiggi dahkkoje báddemat Sámis ja Gárjalis, sámi ja suoma jazzamusihkkárat ledje ráhkadeame ođđa šuoŋaid main seaguhe jazza ja sámi luđiid. Bohtosiid dávjá gohčode Ođđaáigásaš luođit, Jazzjuoigan dahje Ođđa luohti, ja dagai vuođu dasa ahte jazza lea nu guovddážis otná sámi musihkas. Moai mátkkošteimme Imatrai, smávva gávpot 270 kilomehtara nuorttabealde Helssega, Ruošša ráji guoras, doppe deaivvadeimme guvttiin deháleamos olbmuin ođđa juoiganmálles: Seppo “Báron” Paakkunainen ja Esa “Goahtelaš” Kotilainen.

Ovdal go olliime Imatrai, de lea dehálaš namuhit goalmmát váldoolbmo dán muitalusas - Nils-Aslak Valkeapää, maiddái dovddus de go Áillohaš dahje Áilu (1943–2001). Áillohaš šattai dovddus 1968 go su vuosttaš skearru, Joikuja almmuhuvvui suoma fitnodagas Otavan Kirjallinen Äänilevy, fitnodat mii gulai Otava lágádussii. Vaikko lei dušše 10 dumásaš skearru, de ledje das 22 šuoŋa maid šuokŋadahkki Kari Rydman lei lágidan ovttas reambalčuojaheddjiin (gitárračuojaheddjiin) Martti Niskaliin, ja Áillohačča lávlagat ja luođit muittuhe álbmotmusihka ja dan áigásaš musihka. Luođit mat ledje dan rádjái árbevirolaččat gullon instrumenttaid haga priváhta oktavuođain, ledje dál ožžon ođđaáigásaš hámi maid sáhtii sáddet radio bokte ja ovdanbuktit lávddis. Joikuja maiddái introduserii Áillohačča earenoamáš juoiganmálle, go juoigá osiid vuollegis lávlunjienain, ja leat ruohttasat operas ja maiddai Qawwali musihkas. Skearroolggožii Áillohaš čállá ahte son lea geahččalan fátmastit olles eallima luđiide ja dan duohtavuođa ahte son lei vuosttaš gii juoiggai ođđamállet luđiid lei dušše soaittáhagas: “Mun lean vásihan guovtti bealis vuostehágu iežan juoigamii. Vuos ledje oskkolaččat geat atne juoigama suddun. Eará vuostálastin lei kultuvrralaš romantihkkalaš oaidnu, sin mielas mun billistin dan čielga luođi. Go mun in ane dárbun sivahallot leat suttolažžan dahje billistan luođi, de lean dohkkehan ahte ođđaáigásaš luohti lea buorre namahussan.”

Vaikko Joikuja almmuhuvvui dušše jagi maŋŋil go Guovdageaidnu lei gieldán juoigat, de oinnii Áillohaš ahte ollu čeahpes nuorrajuoigit geain eai lean ovdagáttut, lassánedje. Ja boahttevaš jagiid lei Áillohaš ollu báddeme ja áŋgiruššame juigiid juoigat. Bohtosat ledje oktasaš skearrut de go Juoigamat mas ledje fárus Johan N.P. Eira (a.k.a. Duvvá), Ellen Anne Buljo ja Laila A.M. Hætta (1973), De čábba niegut runiidit mas ledje fárus Åsa Blind ja Jaakko Gauriloff (1976) ja Duvvá, Áilen Niga Elle ja Áillohaš (1976)

Sullii seammá áiggi go Áillohačča ođđaáigásaš luođit álge gullot, de vuođđudeigga bássačuojaheaddji Edward Vesala ja  saksofuvdna- ja njurggončuojaheaddji Seppo Paakkunainen čuojahanjoavkku Karelia Group. Goappašagat leigga juo dovddus Helssega

soul, beat ja jazz birrasis, muhto dál háliideigga musihkkajoavkku mii galggai váldit vára dan earenoamáš suoma árbevirolaš musihkkašuoŋain seaguhuvvon oktii ođđaáigásaš musihkain. Preassagovain geavahii musihkkajoavku árbevirolaš biktasiid Gárjalis ja lávddi nalde sii čuojahe klarineahtaid, njurggoniid ja trumpehtaid mat ledje dahkkon soahkebárkkus. Muhtin jagi maŋŋil de Suoma synth beakkálmas Esa Kotilainen, gii lei dovddus čuojaheaddji Wigwam:as ja Tasavallan Presidentti:s šattai fásta lahttun Karelia Group:ii. Ja go Edward Vesala manai ECM:ii, de jotkkiiga Paakkunainen ja Kotilainen iskat árbevirolaš suoma musihka.

Karelia Group ii lean čiekŋudan dušše árbevirolaš suoma musihkkii, sii álge maid geahččaladdat sámi musihka. Sin vuosttaš skearrus Suomi Pop 1 leat guokte fuomášuhtti lávlaga: “Kaksi Joikuja” ja “Joiku Blues.” Ja dieid lávlagiid geažil oahpásmuvai Áillohaš dieinna guvttiin musihkkáriin, ja navddii sudno maŋŋil “Báron” ja “Goahtelaš.” Muitaluvvo ahte muhtin beaivvi go Áillohaš lei ruovttus Beattegis, guldaleame radio, gulloje guokte guhkesvuovttat suoma jazzmusihkárat holvume Anár ja Kárášjot luđiid. Áillohaš imaštalai geat diet geahppadetbeallái musihkárat leigga ja mearridii riŋget Paakkunainen:ii. Ja nie álggii sin ovttasbargu mii galggai bistit lagabui 30 jagi, gitta dassážii go Áillohaš jamii 2001.

Go seaivvuime Helssegii ja vieččaime láigobiilla, de merkiime Imatra GPS:ii. Moai vudje Geainnu 6 mii molkkohallá nuortadavás Suoma ja Ruošša ráji mielde, ovdalaš Gárjal. Moai galge Imatran Valtionhotellii, nu gohčoduvvon art nouveau šloahtta huksejuvvonn 1903 gos rikkis mátkkošteaddjit St. Petersburgas orro. Dán hoteallas orro buohkat, šuokŋadahkki Jean Sibelius rájes govvanjuvdi Akseli Gallen-Kallela rádjái, dieppe deaivvaime Bárona ja Goahtelačča.

Geir: Na gos don de gávdnet luđiid maid čuojahit Suomi Pop?

Seppo: Moai gávnnaime daid Suoma Girjjálašvuođa Searvvi vuorkkás Helssegis.

Lars: Sii ledje čállán luđiid?

Geir: Vai báddemat vuorkkás?

Seppo: Sii ledje čállán ja muhtin boares luđiid bádden, ja daid moai máŋgiime. Moai guldaleimme ja geahččaleimme áđđestallat nu bures go máhtiime. Na go geahččalin ađđestallat, de gullui ná [Seppo álgá juoigat, vuollegis, sevdnjes jienain] ja oasit maid Edward geahččalii, gullui ná [Seppo juoigá alla ja čohka jienain]. Ha ha! Ja Áilu ferte jurddašan iežainis: Geat son diet geahppadatbeallái olbmát leaba? Go de Áilu lei diŋgojuvvon min riikka radioi, YLE, báddet luđiid, de son jearai lágideaddjis ahte sáhttá go muinna gulaskuddat heivehit musihka, de moai vuosttaš geardde čuojaheimme ovttas 1972, ja lei vuosttaš have go gullen luođi albma ilmmis, ja vuosttaš geardde go deaivvadin sápmelaččain. Nuppe beaivvi go leimme váccašeame, de Áilu muitalii munnje ieažas guovllu birra, sámi popmusihka birra ja iežas juoigama birra. Mun lohken sutnje: “Mun doaivvun don galggat bidjat fuomášumi luđiide, seamma láhkái go mun bijan fuomášumi Gárjala dološ musihkkii.” Moai de plániime ahte čakčii de válddán bearraša mielde Beattegii finadit su guossis. Ja golggotmánu mii de manaimet davás ja leimmet doppe olles vahku, die lei vuosttaš háve go moai álggiime plánet ovttastit instrumenttaid ja luđiid. Áillus lei hui beroštupmi jazzii ja mun han eanaš čuojahin jazza. Ja moai de mearrideimme: Okay, geahččaletno ovttastit, bidjat oktii luđiid ja jazza.

Lars: Mun lean lohkan ahte don váldet muhtin jazzmusihkkáriid mielde Ohcejohkii ja dollet bargobáji muhtin juigiiguin?

Seppo: Álgo jietnageahččaleamit ledje Ohcejogas geasset 1973, ovttas Ilpo Saastamoinen:iin ja Esko Rosnell:iin. Ilja čuojahii reambala (gitárra) ja Eskos lei fárus darabouka, goblet rumbu (cearkehápmásaš rumbu). Mun čuojahin njurggona, olles čora juoigit, maiddái Áilu, hurade ovttas minguin. De mii álggiimet geahččaladdat ja improviseret luođi lihkastagaid. Ii lean albma jazza. Ii fal. Danin go jazza lea jazza ja juoigan lea juoigan.

Lars: Go deivet Áilu 1972:is, ledjet go gullan su birra ovdal?

Seppo: In lean gullan maidege. In maidege. Mun jáhkán lea nu ovttageardánis ášši ahte suopmelaččaid oaidnu sámiid ektui lea ahte sii leat primitiivvalaččat ja leat badjelgehččojuvvon, eai leat dábálaš olbmot, eai leat albma suopmelaččat. Olbmot eai beroštan sámi kultuvrras dien áiggi.

Esa: Mun ledjen gullan šolžžaid ahte Áilu lávllui ja guoimmuhii muhtin doaresbeal hoteallain Davvi-Suomas. Son lei vissásit násti turisttaide Gilbbesjávrris gos reambaliinnas (gitárrainis) juoiggahii/lávlluhii olbmuid. Mun ledjen maid oassin dien “restauranta birrasis”, ja dien birrasis lei son beakkán.

Lars: Manai vihtta jagi gaskal geahččalemiid Ohcejogas dan rádjái go almmuheiddet ovttas vuosttaš jazz/joik skearru, Sámi eatnan duoddariid, 1978:is. Dien áiggi, Seppo, don maid buvttadit guokte skearru Áilluin: Juoigamat, 1973:as ja Vuoi, Biret Maaret, Vuoi!, báddejuvvon 1974:is, almmuhuvvon, 1977:as. Muital midjiide veaháš dien guovtti ovttasbarggu birra.

Seppo: Karelia Group skearru geažil 1971:as lei mus buorre oktavuohta ovttain Suoma deháleamos šuokŋadahkkiin, Toivo Kärki. Son lei buvttadushoavda skearrofitnodagas Finnlevy sisriikka lágideamis ja maiddái čuojahii ja čálii jazzašuoŋaid. Lei álki munnuide Áilluin beassat Finnlevy bokte almmuhit skearru. Vuoi bođii dan áiggi go Áilu ain beroštii hirbmadit “country” ja “western” šáŋŋeris, čálii pop ja vuostildeaddji lavlagiid. Dien skearrus ii leat oktage luohti. Eanet dego ránskalaš chansons. Áilu háliidii dahkat dán, ja olmmoš ferte maid muitit ahte Deatnogátte Nuorat ledje bivnnuhat dalle.

Geir: Don namuhit ahte Áilu beroštii jazzas, namuhii go šaŋŋeriid maid liikui buoremusat?

Seppo: Ii namuhan. Mun doaivvun son lei eanas guldalan suoma radio. Muhto lea miellagiddevaš ahte ovdal go deaivvadeimme 1972:is, de lei Áilu leamaš Helssegis ja doallan čájálmasa/konseartta ovttas Esa Pethman ja su jazzjoavkkuin borjjastansearvvis ja Klippan restaurantas. Lei maid geahččalan ovttas Christian Schwindt, dovvdus jazzarumbočuojaheaddji. Muhto ruovttoluotta Ohcejohkii. Dan maid muittán buoremusat buot dien huradeamis, lei go muhtin vuorráset olmmái álggii juoigat, Rosnell álggi lohkat ja dajai: “1-2-3-4-5-6-7! Hei olbmot – manná čieža rádjái!” ja mun dušše vástidin: “Ale loga! Čuojat!” Váldoášši go barggat árbevirolaš musihkain dahje álbmot lávlagiiguin, dat lea guldalit. Maŋŋel Ohcejoga mannen bearrašiin Guovdageidnui čuojahit konsearttas beassášmárkaniin 1974, ja de moai Áilluin manaime Københámmanii gos munnos galggai konsearta Jazzhus Montmartre:s. Doppe Ole Koch-Hansen čuojahii piano, Bjarne Rostvold rumbbuid ja  Allan Botschinsky trumpehta.

Geir: Movt válde vuostái Jazzhus Montmartre:s?

Seppo: Sii gal liikoje. Diehttelas lei sidjiide hirbmat ođas ja amas, ja sii smihtte várra “Mii hal dát gis lea?” Ohcejoga ja Købehámmana maŋŋil ledje munnos máŋga ieš guđet lágan ovttasbargit geat geahččaladde heivehit friddja jazza (gos juohkehaš čuojaha iežas dovddu mielde) ja ritmmalaš jazza oktii luđiin. Muhto fas ruovttoluotta 1978, go almmuheimmet min vuosttaš skearru, Sámi eatnan duoddariid. De ii lean šat jazza. Mii leimmet vásihan ollu, ja guđiimet dan. Ii, ii fal, dat ii mana, dat ii heive oktii jazzain. Muhto Norggas goitge gohčodit dan jazzjuoigan.

Lars: Manin dii gohčodeiddet dan? Ođđa juoigan, álgoálbmot jazz, impro juoigan?

Seppo: Ođđa juoigan sátni gal bođii easka maŋŋil. Juoigan ja jazz lei min mielas buorre, dat gal heivii.

Lars: Dalle go deaivvadeiddet Ohcejogas, maid de gávnnaheiddet?

Seppo: Mii fuomášeimmet ahte go juoigi rohtte vuoiŋŋahaga, de šaddá bottoš ovdal fas joatká. Lei veadjemeahttun doallat ritma mii miehtá áiggi čuovvu sin. Go álggiimet rievdadallat bargomálle, de maid juoigit ohppe goansttaid.Veahážiid mielde mii guđiimet buot, sihke jazza, čuovvut nubbi nuppi leahtu ja ođđáigásaš musihka.

Lars: Jorai friddja jazza guvlui?

Seppo: Ii, improvisašuvdna. Jazzhus Montmartre:s go Botschinsky čuojahii minguin, de čuojahii hui jázza láhkái ja mun smihtten Ii! Ii! Ii!, muhto orron jávohaga. Seammas lea dehálaš muitit ahte sámi luođit geavahit viđaceahkkásaš nuohtaid, seamma lei muhtin ráje jázzas maid 1960 ja 1970 jagiid. Muhto dan sadjái go atnit jazza juigosiin, de mii barggaimet viidáset seaguhit sisa rythm and blues musihka, osiid Áfriihka ja India mushihkas. Eará maid oahpaimet lei ahte go juoigit gorbmot jienain ja mun geahččalin čuovvut sin njurggoniin dahje saksofuvnnain, de lei ašši ahte sii gorbmo vel eanet, ja de ii lean eará go bisánastit, váldit bottu, ja de fas joatkit. Ja go Esa čuojahii akkordiana, ja juoigit gorbmo jienain, de fertii dušše čuojahit nu ahte lei dohko sullii.

Esa: Don dieđát dan ahte Áilu ráhkistii Moog:a (elektruvnnalaš čuojanas)! Go bidjá synthesizer:a jiena doarggistit, de lea hui álki čuovvut luođi. Lassin sáhtten vel synth:ain ađđestallat jienaid, de go bossuid, lottiid, biekka ja meara čuojanasain, ja dan som gal liikui. Mu čuojanas attii eanet ivnni luohtái. Mun adden ivnniid …. ja improvisašuvnnaid ….

Lars: Lávii go Áillohaš rievdadit iežas juoigama heivehit dudno musihkkii?

Seppo: Diehttelas, lea earálágan juoigat ovttas saksofuvnnain. Dat lea de go lonohallat kultuvrra ja árbevieruid nubbi nuppis. Jazza árbevieruid heivehit luohtái ja nuppe láhkái ruovttoluotta. Diet hástálii Áillu ovdánahttit su juoigama. Áiggi mielde son de álggii váldit eará juoigi lávddi nala go ii šat iežas atnán árbevirolaš juoigin.

Esa: Go konsearttaid vuolde improviseriimet, de lávii Áilu váldit smávva kasseahttačuojanasa lávdái. Son doalai dan beallji ovddas guldalit mii boahtte luohti lei. Diet diehttelas lea dan dihte go muhtin luođit leat nu ovttaláganat! Ja dáhpáhuvai ahte go Áilu dagai ođđa luođi, de rievdadalai veaháš juohke have, ii lean goassege seamma lágan. Diet lea lunddolaš ja hui fiinnis, manne galgá seamma lágan álo? Maŋŋelaš mii álggiimet seaguhit luođi barohkka musihkain. Okte go Áilu juoiggai, de moai čuojaheimme barohkka musihka celluin ja fidjoliin. Dien gal eat šaddan báddet.

Geir: Muhto diet lei várra geahččaladdat ieš guđet lágan áššiid? Soaitá de juoidá fuomáša?

Seppo: Áilu liikui go mii seaguheimmet barohkka musihka luđiiguin. Mun doaivvun dat lei dan dihte go son válddii klassihkkalaš musihkkaoahpu go váccii oahpaheaddjioahpu Kemijávrris, Suomas. Doppe son oahpai lávlut, čuojahit piano ja reambala (gitárra), doppe lei mielde Musorgsky Lávkká lávlla. Son diđii movt diet galggai, ja son máhtii dan. Sullii 1980 son bođii mu lusa kaseahtain mas lei Dvořák:a Symfoniijaa No. 9 Ođđa máilmmis ja jearai sáhtálin go mun ráhkadit diekkáraš symfoniija, juoigan symfoniija mas mun análin su luđiid ja muhtin iežan bargguid. Mun dadjen sutnje: “Jus don gáibidat, gal mun de dagan.” Mun kopierejin Dvořák, Debussy … doppe lea maid veahá Sibelius …ja muđui leat mu šuoŋat. Jurdda lei ahte sámi álbmot maid dárbbaša symfoniija, juoigansymfoniija. Symfoniija no. 1 Sámi Luondu, Gollerisku báddejuvvui maŋŋil Tallinn:a gámmár orkesteriin ja almmuhuvvui 1992.

Geir: Movt Áilu válddii vuostá bohtosa? Liikui go son dien musihka?

Seppo: Ii son goit goassege moaitán. Mun lean sihkar ahte son liikui dan.

Mii buohkat dárbbašit bosihit, ja mii váccašit dovddus Vuoksi johgátti. Go máhccat hotellii, de Seppo háliida finadit biilašilljus beassá čájehit midjiide guokte gova maid Áillohaš lea dahkan. Son rahpá maŋŋegeaži biillas ja váldá olggos ovtta dain hárve govain mat lea dahkkon 1972. Dat leat dan áiggis go Áillohačča dovddut ledje garrasit čadnon lundui ja elliide doppe ja maid áŋgirit ja ivdnát govvidii. De čájeha nuppi gova, seavdnjadet govva mii orru lahka čadnon musihkkii.

Seppo: Diet govva lea dahkkon go lei girdime Ameriikii skábmamánu 1982, Skandinavia Odne mátkki olis. Girdimátkkis Áilu gomihii ruksesviidnaláse báhpira nala masa lei čállán maid galggai nuppe beaivvi čuojahit. Dan sadjái go sihkkut goikkisin, de baicca álggi njuohtat suorpmaiguin, ja vel peannain dan báhpira.

Lars: Oalle imaš…

Geir: Juoga maid ean goasse ge leat oaidnán ovdal!

1978:is lei dehálaš dáhpáhus musihkka ovttasbarggus. Áillohaš, Seppo ja Esa vuođđudedje ovttas Indigenous Records (Álgoálbmot Skearrut) dainna ulbmiliin ahte almmuhit sámi ja gárjalaš musihka. Fitnodat lei Beattegis ja studio lei Helssegis, áigodaga 1978:is gitta 1982:ii rádjái almmuhuvvoje čieža skearru.

Lars: Muital Álgoálbmot Skearruid (Indigenous Records) vuođđudeami birra.

Seppo: Moai Esain deaivvadeimme 1975:as go goappašagat čuojaheimme Jukka Tolonen:a jođašan čuojahanjoavkkuin. Sullii seammá áiggi de mii báddiimet ovttas, Jukka, Pekka Pohjola ja Esko Rosnell, Marcus Music Studio:s Stockholmmas. Moai Esain álggiime hupmat ahte man buori jiena Marcus Music dagai, ja ahte Suomas ii lean vejolaš oažžut dan jietnagova maid moai háliideimme, albma pop, rock ja jazza ovttastahttojuvvon, nie movt Weather Report joavkkus. Muitalin máŋgga skearrolágádusaide ahte mii jurddašeimmet ráhkadit juoigan ja jazza skearru, muhto ii oktage orron berošteame. Álggiimet smiehttat ahte jus mii ieža vuođđudit fitnodaga mii almmuha jazza ja juoigama. Áilu lei vuovdán viesu Gárasavvonis ja ledje veahá ruđat maid bijai fitnodahkii, lassin válddiimet ruđaid vealggál báŋkkus, mu eamit lei dáhkideaddji. Mii osttiimet veahá rusttegiid ja láigoheimmet báddenbáikki Käpylä:s, olggobealde Helssega. Mu áhčči fertii ráhkadit assás uvssa man čađa ii galgan beassat, ja de huksii guldalanlanja ja ordnii dáhki. De mii álggiimet báddet vuosttaš skearru, Sámi eatnan duoddariid, vaikko ii lean buot gárvvis. Mun muittán Áilu bealljebilttuiguin ja Markku čuojaha bassa, Esa gis láhtis jugaheame kábeliid. Mii imaštalaimet: Goas son mii álgit? Šuokŋa seamma namas go skearru šattai maŋŋil eahpealmmolaš Sámi álbmotlávllan.

Lars: Gii bat fuobmái makkár hábmi galggai leat Indigenous Records (Álgoálbmot skearrut)?

Seppo: Lei Áilu gii fuomašii. Son lei bargan kulturkoordináhtorin Álgoálbmogiid máilmmi ráđis, Kanada:s (WCIP) gaskkamuttos 1970 jagiid ja beroštii sakka dien áššis. Son maid fuobmái nama ­­– namma maid ii oktage Suomas máhttán dadjat! IR almmuhii golbma skearru Áillohaččain ja muhtin skearruid gárjalaš musihkain. Maŋŋil go vuosttaš skearru almmuhuvvui 1978:is, de Esa ja Áilu finaiga smávva nuortasámi gilážis, Čeavetjávrris (Čeʹvetjäuʹrr) báddet skearru nuortasámi musihkain. Lei dehálaš sudnuide báddet luđiid lunddolaš birrasiin. IR almmuhii skearru Sue’nn’jel Lee’ud – Muistoja Suonikylästä 1979:is.

Lars: Muhto váldodoaimmahus lei Beattegis, movt dii de gálvvuid fievrrideiddet?

Seppo: Diet lei min váldováttisvuohta. Dieđát dan ahte mii leimmet golbma musihkkára, golbma ártistta geat galggaimet doaimmahit fitnodaga, juohkehaš eaiggádii goalmmádas oasi. Áilu, gii orui Beattegis, lei dáiddálaš direktora; Esa lei studio hoavda ja mun gis de bargen buot eará. Mun muittán go ledjen báhkkeme dáid [Seppo doallá sala dievva Indigenous Records skearruid], ovttaid mielde, ja de doalvut boastakantuvrii.

Esa: Jus manai bures, de soames jearai: “Sáhtán go oastit guokte?” Eanas háve mii sáddiimet ovtta ja ovtta. Ja muhtomin mii doalvvuimet biillain gitta uksii. Muhto jus soames olgoriikkas diŋgui, de lei beallehaddi, nu ahte eat mii gal dinen ruđaid!

Lars: Juoga dien ovttasbarggus mii mu mielas lea earanoamáš, lea čájálmasoassi. Orru ahte dii liikuidet dahkat earenoamáš multimedia čájálmasaid dego sorjjasmeahttun bihttán. De go Sápmi lottážan, mii lei dáhkkon UNESCO váldo čoahkkima váras 1980:is Beogradas mas divttat, juoigan, jazza ja báddejuvvon luonddu jienat ledje ovttas Áillu luonddu govaiguin Sámis. 1984-85 mátkkošteiddet dii multimedia čájáhusain Ruoktu Váimmus, ja ovdal Olympiaspealuin 1994 Lillehammer:is dii hábmiidet “dikta konsearttaid” gos maid njuvddiidet govaid dan botto go čuojaheiddet musihkkabihtá. Mainna lágiin dien čájálmasa fuomášeiddet?

Esa: Áillus ledje sullii guokteduhát gova ruovttus. Lei son gii fuomášii geavahit visuella muitalanvugiid, juohke konsertii ráhkadii son muitalusa iežas divttaiguin ja čuovgagovaiguin. Son maid čálii juogalágan čállosa, evttohusa, ja de ordnii guokte čuovgagovvaprojeaktora main čájehuvvoje govat vissis vuoruid mielde. Vaikko leimmet plánen bures, de goitge šattai ollu improvisašuvdna čájálmasain. Mii improviseriimet govaid ja divttaid vuoiŋŋa mielde.

Seppo: Áillus lei hui lagasvuohta go lei lávddi nalde juoigame ja divttaid lohkame. Son de go čanai guldaleddjiid. Mun lean lohkan dutkiid geat geavahit doahpaga ”bioenergiija” go čilgejit movt muhtin olbmot báitet. Mun sáhtán dadjat ahte Áillus duođai lei ollu bioenergiija …

Lars: Ja go Áillohaš nammaduvvui  Olympialaš ártistan sámi álbmoga ovddas 1991:as, de fertiidet váldit oasi rahpamis mii sáddejuvvui millijovnnaide …

Seppo: Áilu bođii ovtta beaivvi ja dajai: “Gulli, mii leat vuolgime Lillehammer:ii doallat čájálmasa. Mun dagan luođi ja de doai leahppe das duogábealde, ja mii buohkat čuožžut duolbbážis njuikehaga vuolde.” Moai Esain movttáskeimme go beasaime mielde, muhto vuosttaš oasis čájálmasas čohkkáime moai iežame rusttegiiguin jiekŋagoađis, gosii de go Lásságámmi livččii dahkkon jieŋas dahje dakkár sullásaš. Ja de galggai Áilu boahtit juoigga ja čuoigga, šilljui vuodjit sabehiid nalde herggiin. Álggos leimmet ožžon dieđu ahte min čájálmmas sáhtii bistit logi minuvtta, dađistaga oanui viđa minuktii. Ja go loahpas muitale ahte lea dušše golbma minuvtta, de ean lean moai Esain šat fárus. Rahpandilálašvuođas čohkkáime eará gehččiid gaskkas ja galbmuime!

Esa: Mun jerren lágideddjiin ahte sáhtte go ráhkadit gávcci-bálgá jietnasystema. De sáhttibeahtte, lohke. Gávcci-bálgá jietnasystema de lei unniduvvon njeallje-bálgá jietnasysteman. Rahpanbeaivvi de lei unniduvvon monosysteman! Jagi ovdal lei gávcci-bálgá jietnasystema!

Seppo: Oassi soahpamušas lei ahte mii galggaimet márkanastit gávpogiin geat ovdal ledje doallan olympiade. Juohke diein konsearttain dagai Áilu gova lávdde nalde mii galggai leat oassin čájáhusas Maihaugen:is 1994:is. Maŋážassii almmuhuvvui skearru Dálveleaikkat 1994:is. Mii oaččuimet buori hatti dieid doaimmaid ovddas, muhto loahpa loahpas de fertiimet sáddet Suoma Musikkáriid Searvái viežžat mávssu Lillehammer olympiades – sii ledje oalát vajálduhttán mávssu midjiide.

Esa: Mii leimmet oassin Suoma olympiada joavkkus, muhto čuojaheimmet sámi musihka ja čájeheimmet sámi kultuvrrra.

Lars: 2010 almmuhii DAT skearru Alit Idja Lahkona. Dat sisttisdoallá báddema konsearttas maid doai ja Áilu doalaidet Málatvuomi girkus ja Beassášmárkaniin, Guovdageainnus 1992:is. Diet skearru lea áibbas earálágan go eará din barggut, dies Áilu lávlu iežas divttaid boares vuoiŋŋalaš nuohtaid mielde. Sáhtát go muitalit dien maŋemus skearru birra?

Seppo: Áilu beroštii dološ vuoiŋŋalaš lávlagiin mat ledje dahkkon árktalaš mearraguovlluin. Áilu čohkkii iešguđetlágan báddemiid museain ja vuorkkáin Sámis. Son attii munnuide báddemiid vai moai čálle daid, ja musihkkaheiveheamit ledje muhtin muddui oktasašbarggut. Mii leimmet plánen báddet Alit Idja Lahkona maiddái studios, muhto…

Lea maŋŋonišgoahtán ja Seppo ferte máhccat ruoktot Uukuniemi:ii, guhkás Gárjelii. Go vulggiime ruovttoluotta Helssegii, de attiime sáhtu Esai gii galggai Kuusankoski:ii. Biillas de jearaime lea go ortnegis  ahte čuojahetne musihka maid son ovttas Áillohaččain ja Seppoin lea dahkan. Son nivkkuha, muhto muitala ahte son ii goassege guldal iežas musihka maŋŋil go lea almmuhuvvon, son dušše geahččá ovddosguvlui ja leat ain ollu projeavttat maid háliida dahkat. Muhto go lávlla Sámi eatnan duoddariid čuodjá, de mii dego dáikkihit ahte eahpealmmolaš sámi álbmotlávlla lea njuolgut jazzalágan musihkka. Maŋŋil mii guldalit njealleskearrot CD Beaivi, áhcážan mii almmuhuvvui 1992:is. Álggos gullo Divttat 7-42, mii bistá 31 minuvtta ja 52 sekundda. Go de lávlla nogai, de lohká Esa ahte diet ii lean bahá ge. Moadde minuvtta maŋŋil, maŋágeahčen biillas, de čurve son ”Gula – die - die! Die vizarda mu elektruvnnalaš cizáš!”

Lars Mørch Finborud (f. 1980) lea doaimmaheaddji, kráhtor ja almmuheaddji, riegádan Oslos, orru Nesoddenis.

Geir Tore Holm (f. 1966) lea sámi govvadáiddár ja kuráhtor, Olmáivákkis eret, dál orru ja bargá Ringstad dálus, Skiptvet.

Artikkelen ble først publisert i  katalogen "Nils-Aslak Valkeapää / Áillohaš", Henie Onstad kunstsenter og Nord-Norsk kunstmuseum (2020).