Nils-Aslak Valkeapää

Mini biographies and memorials

Nils-Aslak Valkeapää sai suurimman kunnianosoituksensa eturivin runoilijana vuonna 1991, kun hänelle myönnettiin Pohjoismaiden kirjallisuuspalkinto kirjasta Aurinko, isäni. Hänen runouttaan on käännetty useille kielille. Hänen runouttaan kuvataan luonnonläheiseksi ja aidoksi, ja usein hänen tekstiään pidetään alkuperäiskansojen ajattelun ja maailmankatsomuksen ilmaisuna. Valkeapää julkaisi kaikki runoteoksensa saamen kielellä. Useat niistä odottavat yhä julkaisuaan muilla kielillä. Aurinko, isäni lisäksi keskeisiä teoksia ovat Tuulen tiet ja Maa, äitini.

Enemmän...

Nils-Aslak Valkeapää tunnetaan multimediataiteilijana  - taiteilijana, joka ilmaisi itseään useilla taiteen aloilla. Hän sanoikin itse, ettei tiedä, mikä ilmaisu tuli ensin; runous, joiku vai kuvat. Valkeapäällä oli yksityisnäyttelyitä Japanissa ja Kiinassa. Hänen kuvataiteensa lähtökohtana oli usein saamelainen mytologia, kun taas lyijykynätyöt esittivät usein lintuja, ihmisiä ja poroja. Valkeapää oli myös taitava valokuvaaja, mikä näkyy useissa hänen julkaistuissa kirjoissaan.

Enemmän...

Mitä vanhemmaksi hän tuli, sitä enemmän arvoa Nils-Aslak Valkeapää antoi perinteiselle joiulle. Valkeapää oli ehdottoman keskeinen hahmo saamelaisen perinteisen joiun esiin nostamisessa. Useat hänen levyjulkaisunsa voidaan laskea joikusävellyksiksi, joissa joiku on osana suurempaa musiikkiteosta. Hänelle myönnettiin Prix Italia sävellyksestä Goase dusse (Lintusinfonia).Hänen mukaansa joiku on tie sosiaaliseen kontaktiin. ”Tapa rauhoittaa porot. Pelottaa sudet. Joikua käytetään ystävien kutsumiseen, jopa vihollisten.” Joiku oli myös askel toiseen maailmaan – ja se tekee siitä uskonnollista.

Enemmän...

Runouden lisäksi Nils-Aslak Valkeapää kirjoitti myös esseitä. Hänen ensimmäinen teoksensa oli taiteellinen ja poliittinen pamfletti suomeksi, Terveisiä Lapista, 1971, käännetty norjaksi 1979, Helsing frå Sameland. Eräässä esseessään Valkeapää ilmaisee luonnonkansan elämänfilosofiaa näin: ”Toinen seikka, mikä on luonteenomaista luonnonkansalle, on heidän elämänfilosofiansa. Ihminen on osa luontoa. Valmistaa esineitä käsin on osa elämää. Kulttuurikäsitteen ei välttämättä tarvitse erottaa tai rajoittaa. Ei ole olemassa ’taidetta’ tai ’musiikkia’. Joiku ei ole vain musiikkia.” Sekä kirjassa Maa, äitini että näytelmässä Hallavaharja ja Unennäkijä on keskisenä teemana ihmisen suhde luontoon.

Enemmän...

Jo varhain urallaan Nils-Aslak Valkeapää piti tärkeänä saamelaisten taiteilijoitten yhdistäytymistä. Hän oli keskeisenä perustamassa saamelaisten kirjailijayhdistystä samoin kuin muutkin taiteilijat saivat omat yhdistyksensä. Eräänä aikana hän toimi myös Maailman alkuperäiskansojen järjestön (WICP) kulttuurikoordinaattorina ja maailman alkuperäiskansojen ensimmäisen kulttuurifestivaalin, Davvi Suvva, 1979, pääjärjestäjänä. Nils-Aslak Valkeapää etsi aina uusia saamelaisia lahjakkuuksia, ja auttoi monia joikaajia ja kirjailijoita sekä mentorina, kustantajana ja innoittajana.

Enemmän...

Nils-Aslak Valkeapää antoi Yykeänperään rakennuttamallensa talolle nimen Lásságámmi.

Enemmän...