Language Language Language Language

Nils-Aslak Valkeapää - Musihkka

Per Kristian Olsen (2013) bokte

Lea hárve ahte okta áidna musihkkadahkki lea mielde hábmemin musihkkahistorjjá. Muhto dat ihtet ain muhtumin: Bach, Mozart, Wagner, Lennon ja McCartney ja Sámis Nils-Aslak Valkeapää.

Nav med flere Fotograf ukjent

Vuosttas skearru, “Joikuja” 1968:s, lei revolušuvdna. Sámi nuoraid gaskkas Valkeapää šattai measta rockenásti ja son šattai sámi kulturvrralaš ja politihkalaš morráneami láidesteaddjin 1970-logu mielde. Ovdal Valkeapää lei juoigan dakkár musihkka mii gullui dušše priváhta oktavuođain, ja das eai lean mielde čuojanasat. “Joikuja”-skearruin son lasihii čuojanasaid ja jietnastoahkamiid ja válddii luođi mielde konseartalágidemiide. Muhto dat ii dáhpáhuvvan vuostálastima haga, álggus oskkolaš olbmuid beales. Sin mielas buot juoigan lei suddu. Dat ii vuorjan Valkeapää. Baicce nuppegežiid. Son einnostii, ja dat duođaštuvvui, ahte gielddus dušše dagaha ahte eanebut juoigagohtet. Garraseamus vuostálastin bođii dain geaid son gohčodii “kulturromantihkárin”, geat sivahedje su billisteames buhtes juoigama.

Mu háleštemiin Nils-Aslak Valkeapääin son deattuhii man deaŧalaš lei vuostálastit árbevirolaš oainnuid ja dahkat juoigama dálááiggi dáiddan. Jos sámekultuvra ii galgan šaddat dušše museagálvun, de dat fertii ovdánit. Dušše dan láhkái sáhtii dat sajáiduvvat áigásis ja juoidá gaskkustit otná olbmuide. Danin son hui dihtomielalaččat dáhtui bajidit juoigama eret dollagáttis ja bearašdeaivvademiin, loktet dan lávdái, ja maiddái diktit juoigama gávnnadit eará musihkkáriiguin ja musihkkahámiiguin.  

Vuosttas skearrustis son barggai ovttas suopmelaš klassihkalaš komponisttain Kari Rydmanniin ja musihkkáriin Martti Niskalain. Dat lei duostilis geahččaleapmi mas son divttii olggobeale váikkuhusa deaividit luđiin. Ja luohti cevzzii. Su luohti lei doarvái nanus. Ii dat láivon ii ge illástuvvon. Baicce nuppegežiid. Dat šattai ođđaáigásaš.

Valkeapää gárttai ieš gohčodit musihkas “ođđaáigge juoigamin”, vaikko ieš ii nu liikon dan doahpagii. Su mielas árbevirolaš luohti lei nu nannosit su musihka vuođus ahte lei imaš dan gohčodit manin ge earán go luohtin. Muhto measta leaikkastallamiin, dego hárddesteamen vuostálastiidis, son gávnnahii ahte go gohčodii dan ođđaáigge luohtin, de sii eai sáhttán gohčodit su juoigama eai suttolažžan eai ge verrošeapmin. Dat han lei ođđaáigásaš.

Nav og Baron Fotograf ukjent

Nuppi guhkes lávkki man Valkeapää dagai ođđaáigásaš luođi ovddidettiin gárttai golmmain skearruin maid oktasaš namma lei “Sápmi lottážan”, ja masa gulle ”Sami eatnan duoddariid”, 1978,  ja  ”Sápmi, vuoi Sápmi” ja ”Davás ja geassái”, mat almmuhuvvojedje 1982:s. Dáinna trilogiijain Valkeapää dagai dovddusin iežas musihkkahámi. Dáid jagiid son lei hui doaimmalaš, ja oaččui váikkuhusa ii dušše klassihkalaš musihkas ja jazzas, muhto maiddái eará máilmmeosiin.   

Earenoamažit ”Sami eatnan duoddariid”-skearrut sisttisdollet máŋga luođi mat leat šaddan sámi klassihkárin. Tittelluohti gohčoduvvo dávjá Sámi nubbin náššunalšuokŋan. Dát golbma skearru ráhkaduvvojedje lagaš ovttasbarggus saxofončuojaheaddjiin Seppo Baron Pakunaineniin ja Esa Kotilaineniin gii čuojahii tangentačuojanasaid. Soai leigga Suoma dovdoseamus jazz- ja rockamusihkkáriid gaskkas. Baron lei Valkeapää joavkku musihkalaš jođiheaddji, ja Valkeapää álo deattuhii ahte soai leigga ovttas ráhkadan ođđaáigásaš juoigama. Barona haga “mu eallin livččii lean eará lágán, ja sámi musihkkakultuvra ge,” čálii son.

Olbmot Valkeapää birrasis leat dieid jagiid mielde stuorra, ođasmahtti dáiddalaš bájis. Son bargagoahtá ovttas eanet ođđa musihkkáriiguin ja juoigiiguin, earenoamažit nuorra juoigiin Ingor Ántte Áilu Gaup.

Árbevierru ja ođasmahttin leat guovddážis juohke áššis mainna Valkeapää  bargá dieid jagiid: Dat mii lea earenoamáš su geahččalemiiguin lea ahte mađe duostileappo son šaddá go viežžá ođđa olggobeale musihkalaš váikkuhusaid, dađe eambbo son lahkana ja ohcala árbevieru. Sihke 1977:s ja 1981:s son lei mielde giđđajohtimiin. Gihppagis mii lea skearru ”Davás ja geassái” (1982) mielde, son čállá ahte dát johtolagat váikkuhedje su garrasit, eai dušše ođđaáigásaš luođi ovddideames, muhto maiddái su diktačállima ja govvadáidaga. Dát golbma skearru leat su “Sgt. Pepper”. Musihkalaš jorggiheapmi ja mihttogeađgi.  

Nav med gitar Fotograf ukjent

Ahte Valkeapää ain vejii ovdánahttit iežas dáidaga dákkár dáiddalaš ražasteami maŋŋil lea measta ovddolaš, muhto duppalskearrut ”Beaivi, Áhcázan”, 1988, ja ”Eanan, eallima eadni”, 1989,  maid son ráhkadii ovttas iežas nuppiin oskkáldas bargoguimmiin, Esa Kotilainen, lea dego namahuvvon trilogiija vel okta stuorra jorggiheapmi: Guokte stuorra epihkalaš juoiganbácci. Juoigin Valkeapää lea das nu badjin go beassá.  ”Beaivi Áhcázan” lea musihkka dan girjái man ovddas son oaččui  Davviriikkaid ráđi girjjálašvuođabálkkašumi, ja ”Eanan, eallima eadni” lea musihkka čuovvovaš girjái, mii lea dego vuoitugirjji jumešbealli.         

Valkeapää ii goassege heaitán geahččaladdamis ođđa áššiid. 1994:s bođii “Goase Dušše” (Loddesinfoniija). Earenoamaš bihttá mas luonddujienat leat čohkkejuvvon dego livčče musihkkačuojanasat. Čuovvuleapmi luonddujienaid geahččaleapmái mat álggus gullojedje skearrus “Sápmi vuoi Sápmi” (1982).

Valkeapää maŋimuš skearrun gárttai fámolaš ”Dálveleaikkat - Winter Games”, mas ledje mielde su dábálaš ovttasbargoguoimmit ja ođđa nuorra juoigi, Johan Anders Bær. Dát skearru čájeha mo Valkeapää ain ovdánii juoigin.  Das lea mielde ee. dat lihkastahtti ja fámolaš rahpanluohti maid son juoiggai go lei mielde rahpamin Lillehammera OG 1994:s. Moadde jagi ovdal čálii Valkeapää maiddái musihka Nils Gaupa “Ofelaš”-filbmii.

Dađebahábut dagahii biillalihkuhisvuohta 1996:s ahte eai boahtán eanet musihkkaalmmuheamit. Son lei plánen eanet ođđa prošeavttaid, earret eará CD vuoiŋŋalaš lávlagiiguin mas galge leat mielde su iežas sánit boares sálbmašuoŋaide maid son oaččui Tromssa Musea musihkkačoakkáldagas. Njuolggabáddejumit Málatvuomi girkus ja Guovdageainnus 1992:s mat eai lean oaivvilduvvon almmuhuvvot, dattege ilbme maodde jagi dassái, ja dat čájehit makkár fámu son sáhtii bidjat maiddái kristtalaš árbevirolaš lávlagiidda.

Valkeapää jamii 2001:s. Mii leat olusat geat váillahit su garrasit. Muhto vaikko son ii leat eallimin, de lea ain dás, dušše eará hámis, iežas áiggehis dáidagiin. Son navddii ahte gávdnojit šuoŋat mat leat agálašvuođas agálašvuhtii. Mun jáhkán ahte son iežas dáidagiin geahččalii faŋuhit dáid šuoŋaid mat ovttastahtte su olmmožin luondduin. Danin ii šaddan jápmin balddihahtti Valkeapää dáidagis. Nugo son aitto ieš čálii “Beaivi Áhčážan”-girjjis: “ja go visot lea meaddel/ii šat mihkkege/ii mihkkege/.../ja dat gullo.”  

per kristian olsen

Om artikkelforfatteren

Per Kristian Olsen er journalist og regissør i NRK. Han har det siste året laget to dokumentarfilmer med samisk tema, Vendepunktet og Tilbakeslaget. Han har også laget en rekke andre dokumentarer fra kunst og kulturområdet, blant annet Norsk rocks historie. For NRK P2 har han de siste to årene produsert 20 programmer i serien Klassiske norske rockealbum. Han har også gitt ut flere bøker. I fjor var han bidragsyter til NOPAs jubileumsbok, «Sangen om Norge» der han skrev en stor artikkel om samisk musikkhistorie. Om Nils–Aslak Valkeapää har han også laget flere radioprogrammer, holdt foredrag og skrevet artikler. Gjennom mange år har han som journalist fulgt utviklingen i samisk musikk.

Foto: NRK.