Language Language Language Language
GIRDDAN, SEIVVODAN

Girddán, seivvodan

Harald Gaski (2014) bokte

Girddán seivvodan girjji lea miellagiddevaš lohkat dan dihtii go mii das beassat čuvodit girječálli go son jođaša iežas dáiddalaš eallinperioda čađa. Gohčodivččen dan beanta jurddabiografiijan.

"Mátki
lea johttisámi ruoktu"

 

Nie čállá Nils-Aslak Valkeapää ovtta su divttain girjjis Girddán seivvodan. Girji lea diktačoakkáldat mas leat čállosat maid son giddi báhpárii jođedettiin oppa máilmmi álgo 1970-jagiid rájes. Lohkkin mii bovdejuvvot mielde gullat su jurdagiid ja juogadit su miellagovaid iešguđetge báikkiin gos lea bisánan jogo barggu dahje suohttasa dihtii. Dábálaččat son goit lei eanáš mátkkiin ovddasteamen iežas dáidaga ja sámi álbmoga.

Girji lea oalle miellagiddevaš lohkat dan dihtii go das leat báikkit, áiggit ja vel muhtun sajes olbmuid namat ge máinnašuvvon, nu ahte mii ovttaláhkai leat dego čuvodeamen girječálli go son jođaša iežas dáiddalaš eallinperioda čađa. Gohčodivččen dan beanta jurddabiografiijan, muhto deattuhan seammás ahte ii leat vuosttažettiin sáhka girječálli muittašemiin dan dihtii go divttat almmuhuvvojit midjiide dan hámis go Áilu daid lea áiggistis čálistan iežas mátkegirjái. Girddán seivvodan girjjis son lea daid divttaid čohkken maid ovdal ii leat geavahan eará girjjiin, dahje maid lea geavahan muhto veaháš eará hámis, de dan dihtii dieđusge leat muhtun motiivvat oahppásat olbmuide geat dovdet Áillohačča poesia bures, muhto seammás buktá divttaid oktiibidjan girjin lohkkiid vel lahkalebbo dáiddára jurddamáilmmi, ja measta jo gitta dáiddalaš buvttadeami ruohttasiidda. Ii son čále nu olu daid báikkiid birra gos lea, muhto báikkit vuolggahit su jurdagiid ja divttaid juste dan geažil go son lea gos lea. Dan láhkai gártá johtin ­– ja vuordin – jearaheami vuolggasadjin, ja aiddo dáid jearaldagaid mat vulget čálli oktovuođas

 

jođán dán jorbadasa
eaidánas
aktonas

 

gal leat gullan ja oaidnán ovdal ge, muhto dás leat dat biddjon ođđa oktavuođaide mas gohččun ja dovdu ahte juoga mearrida su dahkat dan maid dahká, lea oalle mearkkašahtti. Girji fállá dárkilis lohkkiide vejolašvuođaid čiekŋudahttit iežaset eará oaidninsajiide Áillohačča ovdalis almmuhuvvon čállosiidda ge, seammás go dát girji johtá áiggis gitta su eallima loahpageaži rádjái. Loahpageahčen girjji lea čálus mii earrána hámi dáfus duoid eará divttain go das muitala iežas vásáhusaid birra biillalihkuhisvuođa maŋŋil 1996 dálvvi. Dát oassi dasa lassin sisttisdoallá dan sártni maid Áilu livččii galgan doallat Suoma Sámedikki rahpandilálašvuođas, muhto mas ii boahtán mihkkige lihkuhisvuođa geažil.

Girji lea juhkkojuvvon osiide, muhto čadnojuvvo oktii dáiddačeahppi vákšumiiguin maid oaidná ja dovdá – ja mo dát visot čuhcet sutnje,

 

dáiddačeahppi
lea miela johtolagain johtime
eahpideaddji
noaidi

 

nugo jo Áillohaš lea álohii dahkan ja eahcan davás ja ruoktut. Girjjis lea mielde "Sámi eatnan duoddariid" juoiggus-dajahusat veahá ođasmahtton ja rievdan hámis. Buorre go dát min nubbi nášunallávlla viimmat lea beassan guovtti pearpma gaskii!