Language Language Language Language

Davvi Šuvva 1979 – Kansainvälinen alkuperäiskansojen festivaali Karesuvannossa

Synnøve Angell (2015)

Tämän artikkelin lähtökohtana on maisterintutkinnon kirjallinen työ "Davvi Šuvva 1979 - Being Sámi Becoming Indigenous. Vocal and Musical Manifestation of Sámi and Indigenous Movement", kirjoittanut Synnove Angell vuonna 2009.

Plakat laget av Nils-Aslak Valkeapää
Nils-Aslak Valkeapään laatima juliste.

Lokakuun 25. 1975 perustettiin WICP – World Council of Indigenous Peoples - Port Albernissa, Vancouverin saarella Kanadassa. Kanadan alkuperäiskansat, Alkperäiset amerikkalaiset, Etelä-Amerikan intiaanit, inuiitit ja saamelaiset kokoontuivat perustamaan yhteistä kansainvälistä alkuperäiskansojen järjestöä. norjasta osallistuivat Aslak Nils Sara, Ole Henrik Magga og Alf Isak Keskitalo, Ruotsin puolelta Ingwar Åhren og Nils Mikal Utsi ja Suomen puolelta mukana olivat Pekka Lukkari, Esko Palonoja og Nils-Aslak Valkeapää. Viimeksi mainittu tulisi esittämään tärkeää osaa taiteilijana ja joikaajana.

Etelä-Amerikan intiaanit eivät halunneet tunnustaa ”those rich white Europeans” (saamelaisia) alkuperäiskansaksi ja protestoivat heidän läsnäoloaan. Antropologi Helge Kleivanin täytyi ”akuutti-luennoida” saamelaisten historiasta espanjaksi, mutta lopullisen vakuutuksen teki Áillohas saapuessaan lavalle – epäluulo ja epäluottamus joikattiin pois ja konferenssi pääsi alkamaan (Harald Gaski).

"...There was a rich pride in culture which showed most clearly in the evening gatherings in the auditorium - with singing, dancing and ceremonies. The richness and the diversity of the gathering was hard to absorb..." (Doc. 29-77 & Sanders 1999:6-7)

Pohjoismaisessa saamelaisten konferenssissa Inarissa 1976 WICP:n periaatteet toteutettiin ja Nils-Aslak Valkeapää valittiin WCIP:n kulttuurikoordinaattoriksi. Myöhemmin samana ja seuraavana vuonna hän aloitti laajat matkansa toisten joikaajien ja duojárat – saamelaisten käsityöläisten -kanssa esitellen saamelaista kulttuuria alkuperäiskansoille Kanadassa, Alaskassa ja Grönlannissa.

Faksimile fra Nord-Norsk Magasin nr. 4 1979, gjengitt med tillatelse fra fotografen Aslak Aarhus.
2. Nils-Aslak Valkeapää. Kuva Nord-Norsk Magasin nr. 4 1979, kuvan ottajan luvalla, Aslak Aarhus.

Idea Davvi Šuvva-festivaaliin oli Nils-Aslakin, mutta se ei oisi toteutunut ilman lukemattomia avustajia ja vapaaehtoisia Karesuvannon saamelaisyhdistyksestä, erityisesti Kalle Mannela, Kjersti Simma, Jouni Labba ja Svea Päiviö, lisäksi jäseniä Sopperon saamelaisyhdistyksestä ja edustajia porosaamelaisyhdistyksestä Enontekiön Hetasta, ja myös Nils Heaikka Valkeapää Pohjoismaiden Saamelaisneuvostosta. ”…kovimmin valmistelujen kanssa työskenteli Áillohaš, - hän oli todella innoissaan ja hänellä on taito inspiroida ihmisiä”. (Pål Doj, Samefolket )

Davvi Šuvva-festivaali kesti kokonaista 5 päivää ja pidettiin pääasiallisesti Kaarrevaaralla, vaara Gáresavvon/Karesuandon länsipuolella Ruotsissa, mutta ohjelmaa oli myös Suomen puolella, Kaaresuvannossa, toisella puolella jokea. Tuona kesänä ei vielä ollut siltaa rajajoen, Könkämäenon ylitse; pieni lautta kuljetti ihmisiä ja autoja joen yli ja saamelaisilla tiedottajilla oli autoja pysäköitynä molemmin puolin jokea.

Norjan puolella oli käynnissä taistelu Alta-Kautokeino-vesistöstä, joten tuona kesänä asioita alkoi tapahtua.

Faksimile fra Samefolket nr. 8 1979, gjengitt med tillatelse fra fotografen Nils.Gustav Labba.
3. Yhteisestä seremoniasta. Kuva Fra Samefolket nr. 8 1979, kuvan ottajan luvalla, Nils-Gustav Labba. (Suurenna klikkaamalla.)

Áillohas toimi itse juontajana näinä viitenä kesäkuun päivänä, ja eri kansallisuuksilla oli jokaisella oma päivänsä esiintyä ja esittäytyä. Perjantai 22. kesäkuuta oli juhannus ja aurinkoista, ja festivaali alkoi saamelaisten muusikoiden, joikaajien ja muitten taiteilijoitten esityksellä. Aikuisille oli teatteria ja lapsille nukketeatteria. Dálvadis-ryhmä esitti «Viidestoista päällikkö»- näytelmän ja joikaajat Kautokeinosta, Karasjoelta, Nessebystä, Porsangerista, Sevettijärveltä Inarista ja Kuolan Luujärveltä esiintyivät. Ilmaisu oli hyvin vaihtelevaa ja saavutti suuren suosion. Illalla soitti rockyhtye Ivvnit Kautokeinosta (nykyisin Ivvniguin). Lauantai oli inuiittien päivä, kuorolaulua, hard-rockia eikä vähäisimpänä rumputanssia ja laulua, jota esitti Egon Sikivat Itä-Grönlannista.

Sunnuntai oli intiaanien päivä: Cree- kansa Saskatchewanista teki suuren vaikutuksen powwow tanssiryhmällään, erityisesti Bill Britton Hoop tanssillaan. Myös Mustajalat ja Ojibwe- intiaanit olivat edustettuina. Perun ja Bolivian pakolaisintiaanit esiintyivät laulaen, huiluja ja puhaltimia soittaen.

"We are all brothers and sisters", sanoi Dave Montana National Indian Brotherhoodista; "they all came... All represented Indigenous people from the Northern hemisphere of the world; all with one common cause: To meet, sing, yoik and dance and to discuss common issues and problems".

Faksimile fra Nord-Norsk Magasin nr. 4 1979, gjengitt med tillatelse fra fotografen Aslak Aarhus.
4. Kuva Nord-Norsk Magasin nr. 4 1979, kuvan ottajan luvalla, Aslak Aarhus. (Suurenna klikkaamalla.)

Komista Neuvostoliitosta saapui suuri tanssiryhmä. Komeja ei pidetty alkuperäiskansana ja kontaktien luominen oli hankalaa, koska elettiin neuvostoaikaa. Kurdit ja palestiinalaiset olivat kansoja, jotka oli erityisesti kutsuttu mukaan.

Saamelaiset huomasivat, että heillä oli veljiä ja siskoja lähellä ja kaukana. Monet tajusivat, että he ovat toisilleen läheisiä ja että heillä oli paljon yhteistä, myös samoja ongelmia. Davvi Šuvva-festivaali ei vain vahvistanut saamelaista identiteettiä, arvoja ja kultturia; Davvi Šuvva laajensi alkuperäiskansojen identiteetin ja yhteyden kokemusta ympäri maapallon. Se oli kulttuurisen ja sanallisen ilmentymän ilmaus, josta tulisi merkityksellinen väline taistelussa eteenpäin.

Lähteet

IGWIA Newsletter No18 elokuu 1977

Klassekampen 9. heinäkuu 1979

Nordnorsk magasin nr. 4 - 1979

Samefolket nr.8 - 1979

Nordlys 16.toukokuu, 25., 26. ja 27. kesäkuu 1979

Haastattelut

Pro gradu luettavissa kokonaisuudessaan (englanniksi): http://munin.uit.no/handle/10037/2059

Synnøve Angell

Artikkelin kirjoittajasta

Synnøve Angell (s.1955). Kotoisin Narvikista, Vågsbygd (Kristiansand) vuodesta 1963, juuret Kvænangenissa. Muutti Kautokeinoon  1997, 35 vuoden jälkeen etelässä, asuu nyt Tromssassa. Koulutukseltaan psykiatrinen sairaanhoitaja, perusopintoja uskontojen historiassa Oslon yliopistossa ja monikultturisessa ymmärryksessä Sami Allaskuvlassa, Kautokeinossa. Maisterintutkinto Indigenous studies Tromssan yliopistossa i 2009, pro gradu "Davvi Šuvva 1979 - Being Sámi Becoming Indigenous. Vocal and Musical Manifestation of Sámi and Indigenous Movement"